Alun alkaen Jumala antoi ihmisille maan viljeltäväksi ja varjeltavaksi, ja koemme tämän ikiaikaisen tehtävän meille tärkeäksi. Pyrimme toimimaan kunnioittaen ihmisiä, eläimiä ja luontoa Luojan arvokkaina luomistöinä.
” Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö.”
1 Moos. 8: 22
” Kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille.”
Matt.7:12
Juhan isovanhemmat, Jaakko ja Lyyli Karhinen lapsineen, tulivat tänne Polvijärvelle, Solan kylään, silloiselle Kärsäsuon tilalle, sodan jälkeen siirtolaisina Karjalasta, Kumurin kylästä vuonna 1947. Tilalla oli tuolloin ollut vain pieni hirsilato ja jonkinlaisia luonnonniittyjä vajaa kaksi hehtaaria. Edes kunnollista tietä ei tilalle ollut alunperin ollenkaan.
Ensimmäisen pienen asuinrakennuksen Jaakko ja Lyyli tekivät Iikka ja Annikki Hietalan vanhan hevostallin hirsistä. Tässä pienessä, yhden huoneen talossa, asui seitsemän henkinen perhe vuoteen 1951, jolloin tilan nykyinen päärakennus valmistui. Ensimmäinen asuinrakennus on edelleen tilan pihapiirissä ja se on toiminut välillä viljan kuivaamona. Väliaikainen navetta neljälle – viidelle lehmälle tehtiin pintalaudoista ja vuorattiin sammaleella. Vuonna 1949 valmistui navetta, johon mahtui seitsemän lehmää ja muita eläimiä. Nykyään tämä navetta toimii konehallina ja –korjaamona. Peltoa he raivasivat noin 12 hehtaaria. Lapsia Jaakolla ja Lyylillä oli kahdeksan, joista nuorimmat kolme syntyivät Polvijärvellä.
Juhan vanhemmat, Eero ja Lea Karhinen, aloittivat tilanpidon vuonna 1971. He rakensivat uuden lypsykarjanavetan noin 25 lehmälle ja lisäksi nuorkarjalle, noin 70 eläimelle, 1980. Vanhan navetan he kunnostivat konehalliksi ja lämpökeskukseksi vuonna 1985. He ostivat tilalle lisämaata ja raivasivat peltoa. Perheeseen syntyi viisi lasta, kolme tyttöä ja kaksi poikaa.
Juha ja Piia siirtyivät tilalle vuonna 1998. Muutaman vuoden lypsykarjanpidon jälkeen tehtiin päätös siirtyä lihakarjan kasvatukseen ja tilalle valmistui sonnipihatto n. 100 eläimelle, 2003. Pihatto täyttyi kasvavista sonneista ja lypsykarjasta luovuttiin. Ensimmäiset emolehmät olivat omien lypsylehmien jälkeläisiä ja niitä pidettiin sonnien ohella. Emolehmien määrä lisääntyi hiljalleen ja pihatto emolehmille valmistui syksyllä 2008, samalla tilan ulkopuolelta tulleiden sonnien kasvatuksesta luovuttiin. Nykyään tilalla on itseuudistuva n. 80 emon karja, josta kaikki vasikat kasvatetaan itse. Luomutuotannossa tila on ollut peltojen osalta vuodesta 2002 ja eläimet siirrettiin luomuun vuonna 2009. Tilalle rakennettiin hakelämpökeskus v. 2007 ja tilan lämmitykseen käytetäänkin vain oman tilan metsistä saatavaa haketta. Tila on toiminut sosiaalisena yrityksenä vv.2007-2013. Sosiaalisesta yrittäjyydestä jouduttiin valitettavasti luopumaan v.2013, koska sen toiminta koettiin liian hankalaksi. Juhan ja Piian perheessä on viisi lasta, kaksi tyttöä ja kolme poikaa.
